äärellinen

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

äärellinen (38) (komparatiivi äärellisempi, superlatiivi äärellisin) (taivutus)

  1. joka on rajoitettu tai suljettu; joka ei ole ääretön
    Joukko on äärellinen.
  2. jonka kyvyt ovat rajalliset
    Ihminen on perin äärellinen.

Etymologia[muokkaa]

johdos substantiivin ääri vartalosta ääre- ja päätteestä -llinen

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]