mandoliini
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]mandoliini (5)
- banjoa muistuttava kielisoitin, jossa on neljä kieliparia. Soitetaan plektralla
- eräänlainen tasoleikkuri, esimerkiksi vihannesten ja juuresten leikkaamiseen soveltuva keittiötyökalu
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈmɑndoˌliːni/
- tavutus: man‧do‧lii‧ni
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mandoliini | mandoliinit |
| genetiivi | mandoliinin | mandoliinien (mandoliinein) |
| partitiivi | mandoliinia | mandoliineja |
| akkusatiivi | mandoliini; mandoliinin |
mandoliinit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mandoliinissa | mandoliineissa |
| elatiivi | mandoliinista | mandoliineista |
| illatiivi | mandoliiniin | mandoliineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mandoliinilla | mandoliineilla |
| ablatiivi | mandoliinilta | mandoliineilta |
| allatiivi | mandoliinille | mandoliineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mandoliinina | mandoliineina |
| translatiivi | mandoliiniksi | mandoliineiksi |
| abessiivi | mandoliinitta | mandoliineitta |
| instruktiivi | – | mandoliinein |
| komitatiivi | – | mandoliineine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mandoliini- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]- (puhekielisiä) mantoliini, maniska, mankka
Aiheesta muualla
[muokkaa]- mandoliini Kielitoimiston sanakirjassa