mandoliini

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Mandoliini Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Mandoliini

Substantiivi[muokkaa]

mandoliini (5)

  1. banjoa muistuttava kielisoitin, jossa on neljä kieliparia. Soitetaan plektralla
  2. eräänlainen tasoleikkuri, esimerkiksi vihannesten ja juuresten leikkaamiseen soveltuva keittiötyökalu

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmɑndoˌliːni/
  • tavutus: man‧do‧lii‧ni

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mandoliini mandoliinit
genetiivi mandoliinin mandoliinien
(mandoliinein)
partitiivi mandoliinia mandoliineja
akkusatiivi mandoliini;
mandoliinin
mandoliinit
sisäpaikallissijat
inessiivi mandoliinissa mandoliineissa
elatiivi mandoliinista mandoliineista
illatiivi mandoliiniin mandoliineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mandoliinilla mandoliineilla
ablatiivi mandoliinilta mandoliineilta
allatiivi mandoliinille mandoliineille
muut sijamuodot
essiivi mandoliinina mandoliineina
translatiivi mandoliiniksi mandoliineiksi
abessiivi mandoliinitta mandoliineitta
instruktiivi mandoliinein
komitatiivi mandoliineine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo mandoliini-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]