Siirry sisältöön

mökä

Wikisanakirjasta
Katso myös: moka, möka, mȭka

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

mökä (10), (10-D)

  1. (arkikieltä) meteli, mekastuksesta syntyvä melu
    kuulua kova mökä

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈmøkæ/
  • tavutus: mö‧kä

Taivutus

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • mökä Kielitoimiston sanakirjassa
  • mökä Suomen etymologisessa sanakirjassa