mȭka

Katso myös: moka, mökä

Liivi

Substantiivi

mȭka (gen. mȭka, part. mõukõ, mon. nom. mȭkad)

1. makkara

   Ma sīeb mõukõ. – Syön makkaraa.

Taivutus

• LEL nominityyppi 48 (mȭka) mȭka

Etymologia

• vrt. viron mauk

Liittyvät sanat

• maksāmȭka, sūrmõdmȭka, viermȭka