luisti
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
luisti (5)
- (tekniikka) ampuma-aseessa osa, jonka avulla ammus automaattisesti tai manuaalisesti siirretään paikkaan, josta se voidaan laukaista
- (musiikki) eräissä puhallinsoittimissa portaattomasti liikuteltavissa oleva osa, jota käyttäen soittaja säätelee syntyvän äänen korkeutta
- (tekniikka) koneen tai laitteen osa, joka tekee liukuvaa liikettä tai jota vasten jokin muu osa liikkuu tällä tavalla
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlui̯st̪i/
- tavutus: luis‧ti
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | luisti | luistit |
| genetiivi | luistin | luistien (luistein) |
| partitiivi | luistia | luisteja |
| akkusatiivi | luisti; luistin |
luistit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | luistissa | luisteissa |
| elatiivi | luistista | luisteista |
| illatiivi | luistiin | luisteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | luistilla | luisteilla |
| ablatiivi | luistilta | luisteilta |
| allatiivi | luistille | luisteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | luistina | luisteina |
| translatiivi | luistiksi | luisteiksi |
| abessiivi | luistitta | luisteitta |
| instruktiivi | – | luistein |
| komitatiivi | – | luisteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | luisti- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Verbi[muokkaa]
luisti
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä luistaa