kone

Wikisanakirjasta
Katso myös: kõne
Wikipedia
Katso artikkeli Kone Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Kone

Substantiivi[muokkaa]

kone (48) (monikko koneet)

  1. mekaaninen tai sähköinen laite, joka välittää tai muuttaa energiaa suorittamaan tai avustamaan jotakin tehtävää
    Vipu on yksinkertainen fysikaalinen kone.
  2. (fysiikka) koneita ovat kaikki laitteet, joilla voidaan muuntaa voiman suuruutta tai suuntaa
  3. (logiikka) laite (todellinen tai kuvitteellinne), jonka muodostaa tietty äärellinen määrä muuttumattomia osia, joiden keskinäisillä suhteilla, koneen eri tiloilla, on tietty äärellinen määrä eri mahdollisia, sekä kapasiteetiltaan mahdollisesti ääretön tallennustila, jonka kukin yksittäinen kohta voi vaikuttaa koneen tilan muuttumiseen ja johon kone voi askel askelelta lisätä tietoja (vrt. matematiikkakone)
  4. (puhekieltä) lentokone
    Kone Lontoosta on 45 minuuttia myöhässä.
  5. (puhekieltä) tietokone
    Kuinka kauan olet jo ollut koneella?
  6. (puhekieltä) moottori
    Siitä hajosi kone.
  7. (murteellinen) työkalu
  8. (murteellinen) keino, tapa, konsti
  9. (murteellinen) kuje, konnankoukku

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkoneˣ/
  • tavutus: ko‧ne

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kone koneet
genetiivi koneen koneiden
koneitten
partitiivi konetta koneita
akkusatiivi kone;
koneen
koneet
sisäpaikallissijat
inessiivi koneessa koneissa
elatiivi koneesta koneista
illatiivi koneeseen koneisiin
koneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi koneella koneilla
ablatiivi koneelta koneilta
allatiivi koneelle koneille
muut sijamuodot
essiivi koneena koneina
translatiivi koneeksi koneiksi
abessiivi koneetta koneitta
instruktiivi konein
komitatiivi koneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo konee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
konet-

Etymologia[muokkaa]

  • Sanavartalon alkuperä on tuntematon. Vastineita lähisukukielissä ovat: karjalan koneh, livvin kona ja mahdollisesti viron kõne.[1]

Kirjakielessä sana on ensikerran mainittu 1725. Sanan nykyinen yleiskielinen merkitys on ainakin 1770-luvulta.[2]

Käännökset[muokkaa]

Lainaukset[muokkaa]

1734. Gabriel Calamnius: Suru-Runot Suomalaiset. 3. osa

Meni miehellä monella
Cajanan Caupungin päälle,
Cuhun conheita cocoisi
Turun maalda tuoda käski/
Cuhun cummat culjetteli
Waiwoin waunuilla weteli

Liittyvät sanat[muokkaa]

apparaatti, kalteva taso, koje, koneikko, koneistaminen, konettaja, masiina, moottori, vipu

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

aikakone, alatasokone, apukone, astianpesukone, avarruskone, elokuvakone, frankeerauskone, hakkuukone, hakukone, haravakone, hautomakone, heinänkorjuukone, helvetinkone, hengityskone, hieromakone, hiomakone, hävittäjäkone, höyläkone, höyrykone, istutuskone, jyrsinkone, jäänhoitokone, kadunlakaisukone, kaivinkone, kaivukone, karjatalouskone, karstakone, karstauskone, kassakone, kehruukone, kiillotuskone, kilpakone, kirjanpitokone, kirjoituskone, kodinkone, kohopainokone, kokoamiskone, kone-elin, konealus, koneenasentaja, koneenhoitaja, koneenkäyttäjä, koneenosa, koneenpiirustus, koneenrakennus, konehalli, konehaudonta, konehuolto, konehuone, koneinsinööri, konekanta, konekieli, konekirjoittaja, konekirjoitus, konekivääri, konekäsky, konekäännös, koneladonta, konelapio, konelypsy, konemestari, konemiehistö, konemies, konenäkö, koneosuuskunta, konepaja, konepaperi, konepelti, konepesu, konepistooli, konepora, konepuuseppä, konepäällikkö, konepäällystö, konerasva, konerengas, konerikko, konerulla, koneruuvi, konesaha, konesali, konesuoja, konetekniikka, konetiskiaine, konetuliase, konetykki, konetyö, konetyökalu, konevasara, koneverstas, konevika, konevoima, koneöljy, konsolikone, konttorikone, kopiokone, korkituskone, koulukone, kuivauskone, kuljetuskone, kuorimakone, kutomakone, kylmäkone, kylvökone, käämityskone, kääntösiipikone, lajittelukone, lakaisukone, lannoituskone, laskukone, latomakone, latukone, leipäkone, lentokone, liikennekone, liitokone, lukkotikkikone, lukukone, lypsykone, lämpövoimakone, maansiirtokone, maanviljelyskone, maarakennuskone, maataistelukone, maatalouskone, matematiikkakone, matkustajakone, metsäkone, monistuskone, monitoimikone, murskauskone, mäntäkone, mäntämoottorikone, naulauskone, neulekone, niittauskone, niittokone, nitomakone, ohikulkukone, ompelukone, osinkokone, paalauskone, paalituskone, paalutuskone, painokone, paperikone, parranajokone, partakone, pastakone, pelikone, perunanistutuskone, perunannostokone, peräsinkone, pesukone, pienkone, pommikone, pommituskone, porakone, postimaksukone, potkurikone, potkuriturbiinikone, puhekone, puhelinkone, puimakone, purjekone, pyykinkuivauskone, pyykinpesukone, pyykkikone, pyörökone, pääkone, rahanlajittelukone, rahanlaskukone, rahtikone, rakennuskone, reikäkorttikone, reittikone, rivikylvökone, rotaatiokone, rumpukone, ruohonleikkuukone, rynnäkkökone, rytmikone, röntgenkone, sanelukone, saumauskone, siivouskone, silityskone, sitomakone, sivukone, soittokone, sotakone, sotilaskone, suihkukone, suoraommelkone, suurennuskone, syöksypommituskone, sähkökone, sätkäkone, sävytyskone, taittokone, takomakone, talouskone, tasapainotuskone, tasokone, tiedustelukone, tiekone, tietokone, tiskikone, turmakone, työkone, työstökone, valokopiokone, valssauskone, valssikone, vapaavarsikone, varakone, varavoimakone, vesivoimakone, vetokone, viholliskone, viljankylvökone, voimakone, vuorokone, yhteyskone, yksityiskone, yleiskone, yliäänikone, ylätasokone, äänestyskone

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kone Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Kone. Kotimaisten kielten keskus

Norja[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kon|e, -a

  1. vaimo, aviovaimo
  2. emäntä
  3. nainen

Tanska[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kone konen, koner, konerne

  1. vaimo, aviovaimo

Viitteet[muokkaa]

  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana kone.
  2. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana kone.