kuulutus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kuulutus (39)

  1. kuuluttaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkuːlut̪us/
  • tavutus: kuu‧lu‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuulutus kuulutukset
genetiivi kuulutuksen kuulutusten
kuulutuksien
partitiivi kuulutusta kuulutuksia
akkusatiivi kuulutus;
kuulutuksen 		kuulutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kuulutuksessa kuulutuksissa
elatiivi kuulutuksesta kuulutuksista
illatiivi kuulutukseen kuulutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuulutuksella kuulutuksilla
ablatiivi kuulutukselta kuulutuksilta
allatiivi kuulutukselle kuulutuksille
muut sijamuodot
essiivi kuulutuksena kuulutuksina
translatiivi kuulutukseksi kuulutuksiksi
abessiivi kuulutuksetta kuulutuksitta
instruktiivi – kuulutuksin
komitatiivi – kuulutuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kuulutukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo 		kuulutus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä kuuluttaa (kuulut- + -us)

Käännökset[muokkaa]

1. kuuluttaminen

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

avioliittokuulutus, etsintäkuulutus, kutsuntakuulutus

Aiheesta muualla[muokkaa]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=kuulutus&oldid=4174997”