kusi

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: kuŝi


Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kusi (24)

  1. (alatyyliä) virtsa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈkʷusi]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kusi kuset
genetiivi kusen kusien
kusten
partitiivi kusta kusia
akkusatiivi kusi; kusen kuset
sisäpaikallissijat
inessiivi kusessa kusissa
elatiivi kusesta kusista
illatiivi kuseen kusiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kusella kusilla
ablatiivi kuselta kusilta
allatiivi kuselle kusille
muut sijamuodot
essiivi kusena
(kusna)
kusina
translatiivi kuseksi kusiksi
abessiivi kusetta kusitta
instruktiivi kusin
komitatiivi kusine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

  • ilmeisesti ikivanha suomalaisugrilainen sana, ainakin se on kantasuomen vanhinta sanastoa. Vielä 1800-luvulla sana oli tyyliltään neutraali ja yleiskielen lisäksi käytössä muun muassa lääketieteessä, mutta on sittemmin muuttunut alatyyliseksi, minkä takia sen on yleiskielessä enimmäkseen korvannut sana virtsa.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kusi Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi[muokkaa]

kusi

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä kusta


Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kusi (gen kuse, part kust)

  1. (fysiologia) virtsa
    Analüüsil leiti kuses suhkrut.
    Analyysissä löydettiin virtsasta sokeria.
  2. pissa; kusi

Taivutus[muokkaa]

Huomautukset[muokkaa]

  • sävyltään paljon neutraalimpi kuin suomen kusi

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]