kumina

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kumina (12)

  1. koiranputkea muistuttava sarjakukkaiskasvi (Carum carvi), jonka siemeniä käytetään mausteena
  2. (yleisesti) mikä tahansa kuminojen (Carum) suvun kasvi
  3. kumea ääni
    Leipä on valmis kun pohjaan koputtaessa kuuluu ontto kumina.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

juustokumina, roomankumina

Aiheesta muualla[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kumina

  1. (taivutusmuoto) yksikön essiivi sanasta kumi