kumi

Suomi

Pyyhekumeja

Substantiivi

kumi (5)

1. joustava ja venyvä polymeeri; luonnonkumi

   Kumi on maan tärkein vientituote.

2. (arkikieltä) pyyhekumi: väline, jolla pystytään poistamaan kynällä tehty kirjoitusjälki

   Tenttiin saa tuoda ainoastaan laskimen, kynän ja kumin.

3. (arkikieltä) ajoneuvon rengas

   Pyörästäni oli kumi puhki.

4. (kiertoilmaus) kondomi

   Kun käytät kumia, vältät sukupuolitaudit.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkumi/, [ˈkʷumi]
• tavutus: ku‧mi

Käännökset

1. materiaali

azeri: rezin englanti: rubber espanja: goma f. malta: gomma ranska: gomme f., caoutchouc m. saksa: Gummi n. thai: ยางลบ

tšekki: guma f. turkki: lastik unkari: gumi uzbekki: rezina venäjä: резина viro: kumm

2. pyyhekumi

Ks. pyyhekumi

3. ajoneuvon rengas

englanti: tyre, (amerikanenglantia) tire venäjä: шина, автомобильная шина, резина

viro: rehv

4. kondomi

Ks. kondomi

Liittyvät sanat

• kondomi
• kumieristeinen, kumikyllästeinen, kumipäällysteinen, kumipohjainen, kumipyöräinen,
• vulkanoida
• vulkanoitu

Yhdyssanat

arabikumi, kovakumi, ksantaanikumi, kumiakaasia, kumiankka, kumiasfaltti, kumieriste, kumihartsi, kumihihna, kumijalka, kumijalkine, kumikangas, kumikasvi, kumikäsine, kumilanka, kumilautta, kumileimasin, kumilenkki, kumiletku, kumiliima, kumiluoti, kumimatto, kuminauha, kuminauhatwist, kumipallo, kumipohja, kumipuku, kumipuu, kumipyörä, kumipäällyste, kumirengas, kumisaapas, kumisieni, kumisukka, kumitehdas, kumiteollisuus, kumiteräsaapas, kumitiiviste, kumitossu, kumitulppa, kumiukko, kumivasara, kumivene, kumiviikunapuu, kumiviljelmä, luonnonkumi, purukumi, pyyhekumi, pyöränkumi, päällyskumi, raakakumi, raapekumi, silikonikumi, sisuskumi, sisäkumi, solukumi, tekokumi, tiivistekumi, vaahtokumi

Johdokset

• adjektiivit: kuminen
• verbit: kumittaa

Aiheesta muualla

• kumi Kielitoimiston sanakirjassa
• kumi Suomen murteiden sanakirjassa
• kumi Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkelit 526, 881, 4027, 5293 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Kroatia

Substantiivi

kumi

1. yksikön datiivimuoto sanasta kuma
2. yksikön lokatiivimuoto sanasta kuma

Verbi

kumi

1. yksikön 3. persoonan preesens verbistä kumiti
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoona verbistä kumiti

Swahili

Numeraali

kumi

1. (kardinaaliluku) kymmenen