kumittaa

Suomi

Kumittaa

Verbi

kumittaa (53-C) (taivutus[luo])

1. pyyhkiä kumilla pois, käyttää pyyhekumia

Ääntäminen

• IPA: /ˈkumit̪ːɑːˣ/
• tavutus: ku‧mit‧taa

Etymologia

• substantiivi kumi (vartalo kumi- + pääte -ttaa)

Käännökset

1. pyyhkiä kumilla pois, käyttää pyyhekumia

englanti: erase

tšekki: vygumovat, gumovat

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: kumittaminen

Aiheesta muualla

• kumittaa Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 5293 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa