Siirry sisältöön

kolkka

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Wikipedia
Katso artikkeli Kolkka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi[muokkaa]

kolkka (10-A)

  1. kulma
    kolkkahattu
  2. reuna-alue, reunaseutu
    Vieraita saapui maailman joka kolkasta.
  3. (heraldiikka) vaakunan yläkulmassa sijaitseva neliönmuotoinen ala
  4. jalkajousen tylppäpäinen turkismetsästyksessä käytetty nuoli, vasama
  5. kalastuksessa käytettävä nuija
  6. kolkkapoika (partio)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkolkːɑ/
  • tavutus: kolk‧ka

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kolkka kolkat
genetiivi kolkan kolkkien
(kolkkain)
partitiivi kolkkaa kolkkia
akkusatiivi kolkka;
kolkan
kolkat
sisäpaikallissijat
inessiivi kolkassa kolkissa
elatiivi kolkasta kolkista
illatiivi kolkkaan kolkkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kolkalla kolkilla
ablatiivi kolkalta kolkilta
allatiivi kolkalle kolkille
muut sijamuodot
essiivi kolkkana kolkkina
translatiivi kolkaksi kolkiksi
abessiivi kolkatta kolkitta
instruktiivi kolkin
komitatiivi kolkkine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kolka-
vahva vartalo kolkka-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

koilliskolkka, kolkkahattu, kolkkakala, kolkkakalastus, kolkkaparvi, kolkkapoika, maailmankolkka, maankolkka

Aiheesta muualla[muokkaa]