nuija

Wikisanakirjasta
Katso myös: Nuija

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

nuija (10)

  1. muinoin sodassa käytetty puinen lyömäase
    Lähitaistelussa nuija oli varsin tehokas lyömäase.
  2. kokouksen johtamiseen käytettävä merkinantoväline, puheenjohtajan nuija
    Nuijan heilahdettua päätös oli tehty.
  3. ruoanlaitossa käytettävä työkalu, lihanuija
    Ensin sitkeä liha hakataan nuijalla mureaksi, sitten kypsytetään se uunissa.
  4. (puhekieltä, halventava) typerys
    Mitä se nuija oikein siellä höyrysi?

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈnuijːɑ/
  • tavutus: nui‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nuija nuijat
genetiivi nuijan nuijien
(nuijain)
partitiivi nuijaa nuijia
akkusatiivi nuija;
nuijan
nuijat
sisäpaikallissijat
inessiivi nuijassa nuijissa
elatiivi nuijasta nuijista
illatiivi nuijaan nuijiin
ulkopaikallissijat
adessiivi nuijalla nuijilla
ablatiivi nuijalta nuijilta
allatiivi nuijalle nuijille
muut sijamuodot
essiivi nuijana nuijina
translatiivi nuijaksi nuijiksi
abessiivi nuijatta nuijitta
instruktiivi nuijin
komitatiivi nuijine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo nuija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

indoeurooppalainen, mahdollisesti germaaninen laina[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

krokettinuija, nuijakapina, nuijakivi, nuijamies, nuijanpää, nuijanukutus, nuijanvarsi, nuijapää, nuijasota, puunuija, turvenuija

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • nuija Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).