kurikka
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Katso myös: Kurikka |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- pyykinpesussa yms. käytetty lyömäpuu
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kurikka | kurikat |
genetiivi | kurikan | kurikoiden kurikoitten kurikkojen (kurikkain) |
partitiivi | kurikkaa | kurikoita kurikkoja |
akkusatiivi | kurikka; kurikan |
kurikat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kurikassa | kurikoissa |
elatiivi | kurikasta | kurikoista |
illatiivi | kurikkaan | kurikkoihin kurikoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kurikalla | kurikoilla |
ablatiivi | kurikalta | kurikoilta |
allatiivi | kurikalle | kurikoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kurikkana | kurikkoina kurikoina |
translatiivi | kurikaksi | kurikoiksi |
abessiivi | kurikatta | kurikoitta |
instruktiivi | – | kurikoin |
komitatiivi | – | kurikoine- + omistusliite |
Etymologia[muokkaa]
vanha indoeurooppalainen laina[2]
Käännökset[muokkaa]
1. pyykinpesussa yms. käytetty lyömäpuu
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kurikka Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 14-A
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 347. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.