katolinen
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]katolinen (38) (komparatiivi katolisempi, superlatiivi katolisin) (taivutus [luo])
- yleinen, yhteinen
- Uskon yhteen, pyhään, katoliseen ja apostoliseen kirkkoon. (Nikean uskontunnus)
- suurimman kristillisen kirkkokunnan, katolisen kirkon, oppia noudattava tai kyseiseen kirkkoon kuuluva
- Katolinen kirkko
- Katoliset papit eivät saa mennä naimisiin.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑt̪oˌlinen/
- tavutus: ka‧to‧li‧nen
Etymologia
[muokkaa]-nen-johtimella latinan sanasta catholicus < kreikan καθολικός (katholikós) 'yleinen'
Käännökset
[muokkaa]1. yleinen, yhteinen
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: katolisuus
Substantiivi
[muokkaa]katolinen (38)
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | katolinen | katoliset |
| genetiivi | katolisen | katolisten katolisien |
| partitiivi | katolista | katolisia |
| akkusatiivi | katolinen; katolisen |
katoliset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | katolisessa | katolisissa |
| elatiivi | katolisesta | katolisista |
| illatiivi | katoliseen | katolisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | katolisella | katolisilla |
| ablatiivi | katoliselta | katolisilta |
| allatiivi | katoliselle | katolisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | katolisena (katolisna) |
katolisina |
| translatiivi | katoliseksi | katolisiksi |
| abessiivi | katolisetta | katolisitta |
| instruktiivi | – | katolisin |
| komitatiivi | – | katolisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | katolise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
katolis- | |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- katolinen Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 4882 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa