kartta

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kartta (9-C)

  1. mittakaavan mukaisesti pienennetty ja merkeiltään selitetty piirros, jossa esitetään jotain tiettyä maantieteellistä aluetta ja sen keskinäisiä sijainteja
    Kartta on monien mielestä suunnistamisen tärkein apuväline.
    Kokonaiskuvan maapallosta saa helpoiten pallon muotoisesta kartasta.
  2. (murteellinen) karsta
    Ennen kartat olivat kovassa käytössä ja kartattiin ahkerasti, jotta saatiin tehdä kartta- eli raasilankaa

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kartta kartat
genetiivi kartan karttojen
(karttain)
partitiivi karttaa karttoja
akkusatiivi kartta; kartan kartat
Sisäpaikallissijat
inessiivi kartassa kartoissa
elatiivi kartasta kartoista
illatiivi karttaan karttoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kartalla kartoilla
ablatiivi kartalta kartoilta
allatiivi kartalle kartoille
Muut
essiivi karttana karttoina
translatiivi kartaksi kartoiksi
abessiivi kartatta kartoitta
instruktiivi kartoin
komitatiivi karttoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]