karsta
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
karsta (9)
- kotioloissa villan ja puuvillan puhdistukseen ja valmistukseen kehruuta varten käytetty parillinen käsityökalu, jossa on toiselta puolelta tiheäpiikkinen lapa ja lyhyt varsi
- Piikkisten karstojen välissä karstataan villasta hahtuvia kehruuta varten.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkɑrst̪ɑ/
- tavutus: kars‧ta
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | karsta | karstat |
genetiivi | karstan | karstojen (karstain) |
partitiivi | karstaa | karstoja |
akkusatiivi | karsta; karstan |
karstat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | karstassa | karstoissa |
elatiivi | karstasta | karstoista |
illatiivi | karstaan | karstoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | karstalla | karstoilla |
ablatiivi | karstalta | karstoilta |
allatiivi | karstalle | karstoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | karstana | karstoina |
translatiivi | karstaksi | karstoiksi |
abessiivi | karstatta | karstoitta |
instruktiivi | – | karstoin |
komitatiivi | – | karstoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | karsta- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- verbit: karstata
Yhdyssanat[muokkaa]
karstakone, karstalanka, karstasammal, karstavilla
Aiheesta muualla[muokkaa]
- karsta Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi[muokkaa]
karsta (9)
- astiaan, palotilaan tai savuhormeihin jäävä kiinteä palamisjäte tai noki
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- verbit: karstaantua, karstautua, karstoittua
Aiheesta muualla[muokkaa]
- karsta Kielitoimiston sanakirjassa
- karsta Tieteen termipankissa
- karsta, karstat, kake Urbaanissa sanakirjassa