karju

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

karju (1)

  1. leikkaamaton koiraspuolinen sika
  2. (kuvaannollisesti, arkikieltä) vahva ja kookas miespuolinen henkilö
    Tommi oli oikea karju!

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi karju karjut
genetiivi karjun karjujen
partitiivi karjua karjuja
akkusatiivi karju; karjun karjut
sisäpaikallissijat
inessiivi karjussa karjuissa
elatiivi karjusta karjuista
illatiivi karjuun karjuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi karjulla karjuilla
ablatiivi karjulta karjuilta
allatiivi karjulle karjuille
muut sijamuodot
essiivi karjuna karjuina
translatiivi karjuksi karjuiksi
abessiivi karjutta karjuitta
instruktiivi karjuin
komitatiivi karjuine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

villikarju

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • karju Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi[muokkaa]

karju

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä karjua
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä karjua
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä karjua