Siirry sisältöön

emakko

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]
Emakko

Substantiivi

[muokkaa]

emakko (4-A)

  1. emäsika
  2. (kuvaannollisesti, halventava) nainen, erityisesti ylipainoinen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈemɑkːo/
  • tavutus: e‧mak‧ko

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi emakko emakot
genetiivi emakon emakoiden
emakoitten
emakkojen
partitiivi emakkoa emakkoja
emakoita
akkusatiivi emakko;
emakon
emakot
sisäpaikallissijat
inessiivi emakossa emakoissa
elatiivi emakosta emakoista
illatiivi emakkoon emakkoihin
emakoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi emakolla emakoilla
ablatiivi emakolta emakoilta
allatiivi emakolle emakoille
muut sijamuodot
essiivi emakkona emakkoina
emakoina
translatiivi emakoksi emakoiksi
abessiivi emakotta emakoitta
instruktiivi emakoin
komitatiivi emakkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo emako-
vahva vartalo emakko-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

emä + -kko, jossa kantasanan ä on kokenut äänteenmuutoksen[1]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • emakko Kielitoimiston sanakirjassa
  • emakko Suomen murteiden sanakirjassa
  • emakko Suomen etymologisessa sanakirjassa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 182 kkO-sanojen muoto ja koostumus