köli
 |
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]- laivan tai veneen pohjassa sijaitseva uloke, evä tai palkki, joka vakauttaa pituussuuntaista kulkua erityisesti purjeveneissä ja tuulisissa olosuhteissa
- Purjeveneissä tarvitaan suhteellisesti paljon korkeampi köli kuin isoissa aluksissa purjeiden suuren tuulipinnan ja siitä aiheutuvan väännön vuoksi.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkøli/, [ˈk̟ʷø̞li]
- tavutus: kö‧li
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | köli | kölit |
| genetiivi | kölin | kölien (kölein) |
| partitiivi | köliä | kölejä |
| akkusatiivi | köli; kölin |
kölit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kölissä | köleissä |
| elatiivi | kölistä | köleistä |
| illatiivi | köliin | köleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kölillä | köleillä |
| ablatiivi | köliltä | köleiltä |
| allatiivi | kölille | köleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kölinä | köleinä |
| translatiivi | köliksi | köleiksi |
| abessiivi | kölittä | köleittä |
| instruktiivi | – | kölein |
| komitatiivi | – | köleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | köli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: kölillinen, kölimäinen, kölitön
Yhdyssanat
[muokkaa]eväköli, kölijalkainen, kölilinja, kölilohko, kölinlasku, kölipuu, köliruuma, kölivene, kölivesi, köliviiva, Kölivuoristo, nostoköli, sikoköli, sisäköli, ulkoköli
Idiomit
[muokkaa]- vetää kölin ali
Aiheesta muualla
[muokkaa]- köli Kielitoimiston sanakirjassa