jälkeläinen

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

jälkeläinen (38)

  1. eliölle syntynyt uusi saman lajin yksilö; myöhempien sukupolvien edustaja
    Luonnossa geenejä siirtyy kasvivanhemmilta jälkeläisiin siitepölyn avulla.
  2. ihmisen synnyttämä jälkeläinen, lapsi
    ainoa jälkeläinen
    jälkeläinen neljännessä polvessa
    muinaisten assyrialaisten jälkeläiset

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈjælkeˌlæi̯nen/
  • tavutus: jäl‧ke‧läi‧nen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jälkeläinen jälkeläiset
genetiivi jälkeläisen jälkeläisten
jälkeläisien
partitiivi jälkeläistä jälkeläisiä
akkusatiivi jälkeläinen;
jälkeläisen
jälkeläiset
sisäpaikallissijat
inessiivi jälkeläisessä jälkeläisissä
elatiivi jälkeläisestä jälkeläisistä
illatiivi jälkeläiseen jälkeläisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi jälkeläisellä jälkeläisillä
ablatiivi jälkeläiseltä jälkeläisiltä
allatiivi jälkeläiselle jälkeläisille
muut sijamuodot
essiivi jälkeläisenä
(jälkeläisnä)
jälkeläisinä
translatiivi jälkeläiseksi jälkeläisiksi
abessiivi jälkeläisettä jälkeläisittä
instruktiivi jälkeläisin
komitatiivi jälkeläisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo jälkeläise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
jälkeläis-

Etymologia[muokkaa]

Johdettu sanasta jälki (jälkeen) johtimella -läinen.; Elias Lönnrotin käyttöön ottama uudissana[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Elias Lönnrot, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietopaketti. Raija Majamaa 2007. Viitattu 16.7.2016.