itku
Suomi
[muokkaa]
Interjektio
[muokkaa]itku
- turhautumista tai pettymystä osoittava huudahdus
- Voi itku!
Substantiivi
[muokkaa]itku (1)
- kyynelnesteen runsaana erittymisenä ja us. kasvojen ilmelihaksien liikkeinä havaittava mielenliikutuksen t. kivun aikaansaama oireilmentymä
- Villeltä pääsi itku.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈit̪ku/
- tavutus: it‧ku
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | itku | itkut |
| genetiivi | itkun | itkujen |
| partitiivi | itkua | itkuja |
| akkusatiivi | itku; itkun |
itkut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | itkussa | itkuissa |
| elatiivi | itkusta | itkuista |
| illatiivi | itkuun | itkuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | itkulla | itkuilla |
| ablatiivi | itkulta | itkuilta |
| allatiivi | itkulle | itkuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | itkuna | itkuina |
| translatiivi | itkuksi | itkuiksi |
| abessiivi | itkutta | itkuitta |
| instruktiivi | – | itkuin |
| komitatiivi | – | itkuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | itku- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: itkuinen
Yhdyssanat
[muokkaa]hääitku, itkuiikka, itkuiita, itkukohtaus, itkumuuri, itkunkouristus, itkunpuuska, itkupilli, itkupotkuraivari, itkusilmin, itkuvirsi, tekoitku
Idiomit
[muokkaa]- Ei auta itku markkinoilla.'
- kaduttavia tekoja ei ole hyötyä jäädä liiaksi jäädä suremaan
- itku pitkästä ilosta
- Sanotaan, kun lasten hauskanpito päättyy siihen, että joku satuttaa itsensä.
Aiheesta muualla
[muokkaa]- itku Kielitoimiston sanakirjassa