itkeä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

itkeä (58) (taivutus[luo])

  1. vuodattaa kyyneliä yleensä surun tai liikutuksen vuoksi
    Äidit itkivät onnesta, koska olivat löytäneet lapsensa kunnossa.
    Taata on rohkea tosimies. Hän uskalsi itkeä selvästi näyttäen tunteensa mummin hautajaisissa.
  2. (nettislangia, nuorisoslangia, vittuileva) saivarrella, viisastella, päteä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈit̪keæˣ/
  • tavutus: it‧ke‧ä

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Vastakohta[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • itkeä Kielitoimiston sanakirjassa