päteä

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

päteä (58-F) (taivutus)

  1. pitää paikkansa, olla tosi tapauksen kohdalla, olla voimassa jonkin suhteen
    Fysiikan lait pätevät kaikissa tapahtumissa maapallolla.
    Periaate pätee kaikkien tekemiemme havaintojen tapauksissa.
  2. (arkikieltä) brassailla, pyrkiä osoittamaan älykkyytensä ja tietämyksensä jostain asiasta, viisastella (negatiivinen merkitys, jossa henkilö pyrkii todistamaan omaa kyvykkyyttään muiden kustannuksella, osoittamalla olevansa oikeassa ja muiden olevan väärässä liiallisesti ilman erityistä tarvetta siihen)
    (arkikielessä) Oliko sun pakko tulla tänne pätemään?!
    (kirjakielessä) Onko pakko viisastella?!

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • päteä Kielitoimiston sanakirjassa