nauraa
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
- päästää katkonaista ääntä, naurua, esimerkiksi ilon, hermostuneisuuden tai pilkan osoituksena
- Poika nauroi katketakseen.
- (arkikieltä) päästää naurua muistuttavaa ääntä
- Harakka nauroi pihalla.
- (kuvaannollisesti) suhtautua johonkin tai johonkuhun ylimielisesti
- Hän nauroi vaikeuksille.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈnɑu̯rɑːˣ/
- tavutus: nau‧raa
Käännökset[muokkaa]
1. päästää katkonaista ääntä, naurua
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: naurettava, nauru
- substantiivit: nauraja
- verbit: naurahtaa, naurattaa, naureskella
Vastakohta[muokkaa]
Idiomit[muokkaa]
- nauraa katketakseen
- nauraa antaumuksellisesti
- nauraa kuollakseen
- nauraa hillittömästi
- valmiiksi naurettu
- TV-sarja tai -elokuva, johon on äänitetty päälle studioyleisön reaktioita
- (kuvaannollisesti) jokin huvittavaksi tarkoitettu, jonka idea on niin itsestään selvä, että sen esittämistä voidaan pitää vastaanottajien ymmärryksen aliarvioimisena
Aiheesta muualla[muokkaa]
- nauraa Kielitoimiston sanakirjassa