nauraja
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]nauraja (10)
- henkilö, joka nauraa
- mikä tahansa naurajien sukuun kuuluva kuningaskalastajien heimon lintulaji tai sellaisen yksilö
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈnɑu̯rɑjɑ/
- tavutus: nau‧ra‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nauraja | naurajat |
| genetiivi | naurajan | naurajien (naurajain) |
| partitiivi | naurajaa | naurajia |
| akkusatiivi | nauraja; naurajan |
naurajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | naurajassa | naurajissa |
| elatiivi | naurajasta | naurajista |
| illatiivi | naurajaan | naurajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | naurajalla | naurajilla |
| ablatiivi | naurajalta | naurajilta |
| allatiivi | naurajalle | naurajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | naurajana | naurajina |
| translatiivi | naurajaksi | naurajiksi |
| abessiivi | naurajatta | naurajitta |
| instruktiivi | – | naurajin |
| komitatiivi | – | naurajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nauraja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka nauraa
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- nauraja Kielitoimiston sanakirjassa