nauru

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Nauru


Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

nauru
Kielikoodit
ISO 639-1:na
ISO 639-2:
ISO 639-3:nau
Wikisanakirja
Aineisto:Naurun kieli

nauru (1)

  1. ihmisen tunteenilmaus iloon tai muuhun tunteenpurkaukseen
    Vitsin kruunasi hersyvä nauru.
    Nauru pidentää ikää.
    Nauru ja itku ovat toisilleen läheisiä.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈnɑ̝uru]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nauru naurut
genetiivi naurun naurujen
partitiivi naurua nauruja
akkusatiivi nauru; naurun naurut
sisäpaikallissijat
inessiivi naurussa nauruissa
elatiivi naurusta nauruista
illatiivi nauruun nauruihin
ulkopaikallissijat
adessiivi naurulla nauruilla
ablatiivi naurulta nauruilta
allatiivi naurulle nauruille
muut sijamuodot
essiivi nauruna nauruina
translatiivi nauruksi nauruiksi
abessiivi naurutta nauruitta
instruktiivi nauruin
komitatiivi nauruine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

hörönauru, ivanauru, nauruhermo, naurukohtaus, naurulokki, naurunaihe, naurunhohotus, naurunpuuska, naurunremakka, naurunrähäkkä, naurupommi, naurusuin, röhönauru, taustanauru, tekonauru

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • nauru Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

nauru (1)

  1. Naurulla puhuttu austronesialainen kieli (kielitunnus: na)
    Puhutko naurua?

Käännökset[muokkaa]