Siirry sisältöön

parkua

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

parkua

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta parku

Verbi

[muokkaa]

parkua (52-D) (taivutus[luo])

  1. valittaa äänekkäästi, itkeä valittaen
  2. (murteellinen) itkeä

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈpɑrkuɑˣ/
  • tavutus: par‧ku‧a

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • parkua Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 681, 735, 848 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa