valittaa

Suomi

Verbi

valittaa (53-C) (taivutus[luo])

1. valittaa + elat.: ilmaista tyytymättömyys sanoin tai äännähdyksin

   Hän valittaa koko ajan rahasta.

2. valittaa + part.: ilmaista katuvasti olevansa pahoillaan
3. (oikeustiede) ilmaista tyytymättömyys tuomioon tai päätökseen vaatimalla tapauksen uudelleenkäsittelyä tuomioistuimessa

   Esko valitti käräjäoikeuden antamasta sakkotuomiosta, mutta hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋɑlit̪ːɑːˣ/
• tavutus: va‧lit‧taa

Käännökset

1. ilmaista tyytymättömyys sanoin tai äännähdyksin

englanti: moan, groan, complain, grouse, grip, whine esperanto: regretar kroatia: žaliti se, *požaliti se puola: narzekać

ranska: gémir, geindre, se plaindre ruotsi: klaga saksa: über (a) klagen

2. pahoitella

Ks. pahoitella

3. juridiikassa

englanti: appeal ranska: se plaindre, porter plainte ruotsi: anföra besvär

turkki: şikayet etmek venäjä: жаловаться

Liittyvät sanat

• vaikeroida
• purnata
• surkutella
• marista

Johdokset

• substantiivit: valittaja, valittaminen, valitus
• verbit: frekventatiivinen valitella

Aiheesta muualla

• valittaa Kielitoimiston sanakirjassa
• valittaa Suomen etymologisessa sanakirjassa