iivana
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]iivana (12)
- (halventava) venäläinen
- Iivanat täältä ei löydä kottiin, kaikki ne mätänee Karjalan mottiin. (Silmien välliin, 1942, san. Reino Palmroth)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈiːʋɑnɑ/
- tavutus: ii‧va‧na
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | iivana | iivanat |
| genetiivi | iivanan | iivanoiden iivanoitten (iivanain) |
| partitiivi | iivanaa | iivanoita |
| akkusatiivi | iivana; iivanan |
iivanat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | iivanassa | iivanoissa |
| elatiivi | iivanasta | iivanoista |
| illatiivi | iivanaan | iivanoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | iivanalla | iivanoilla |
| ablatiivi | iivanalta | iivanoilta |
| allatiivi | iivanalle | iivanoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | iivanana | iivanoina |
| translatiivi | iivanaksi | iivanoiksi |
| abessiivi | iivanatta | iivanoitta |
| instruktiivi | – | iivanoin |
| komitatiivi | – | iivanoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | iivana- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- iivana Kielitoimiston sanakirjassa