slobo

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

slobo (1)

  1. (halventava, slangia) venäläinen
    Tuon mutkan takana on slobo. Mä tapan sen ensin. Nyt kuule hepe meidän täytyy stridiä niitä silmään. (Linna, Tuntematon sotilas)
  2. (harvinainen, halventava, slangia) jugoslaavi tai serbi
  3. (harvinainen, halventava, slangia) slaavi
    VW-konserni on onnistunut samalla konseptilla nostamaan entisen slobo-Skodan hyvän hinta-laatu-suhteen perheautoksi. (kauppalehti/palsta)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈslobo/
  • tavutus: slo‧bo

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi slobo slobot
genetiivi slobon slobojen
partitiivi sloboa sloboja
akkusatiivi slobo;
slobon
slobot
sisäpaikallissijat
inessiivi slobossa sloboissa
elatiivi slobosta sloboista
illatiivi sloboon sloboihin
ulkopaikallissijat
adessiivi slobolla sloboilla
ablatiivi slobolta sloboilta
allatiivi slobolle sloboille
muut sijamuodot
essiivi slobona sloboina
translatiivi sloboksi sloboiksi
abessiivi slobotta sloboitta
instruktiivi sloboin
komitatiivi sloboine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo slobo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

  • slaavilaisten kielen 'vapaata' merkitsevästä juuresta слобо-, vrt. sloboda, etunimi Slobodan
  • alun perin Helsingin slangia[1]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • slobo Kielitoimiston sanakirjassa