huomautus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

huomautus (39)

  1. jnk asian tarkennukseksi tai täydennykseksi esitetty selitys
    Perheen lapsen koulutodistukseen oli lisätty huomautus: "Isä juoppo".
  2. muistutus
  3. moite, nuhde, varoitus
    Virkamies sai sanomisistaan kirjallisen huomautuksen.
  4. (oikeustiede) laissa määrätty rangaistus vähäisestä rikkomuksesta
    Joutokäyntirikkomuksesta saadaan antaa huomautus siten kuin jäljempänä säädetään.
    liikennevalvonnassa huomautuksen ja rikesakon välisenä rajana pidetään kaikilla nopeusrajoitusalueilla nopeusvalvontalaitteilla mitattua 11 kilometrin ylitystä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi huomautus huomautukset
genetiivi huomautuksen huomautusten
huomautuksien
partitiivi huomautusta huomautuksia
akkusatiivi huomautus; huomautuksen huomautukset
Sisäpaikallissijat
inessiivi huomautuksessa huomautuksissa
elatiivi huomautuksesta huomautuksista
illatiivi huomautukseen huomautuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi huomautuksella huomautuksilla
ablatiivi huomautukselta huomautuksilta
allatiivi huomautukselle huomautuksille
Muut
essiivi huomautuksena huomautuksina
translatiivi huomautukseksi huomautuksiksi
abessiivi huomautuksetta huomautuksitta
instruktiivi huomautuksin
komitatiivi huomautuksine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]