moite
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- paheksuva tai tuomitseva palaute, nuhde; nootti
- (oikeustiede) moitekanne, väite että jokin oikeustoimi on pätemätön
- testamentin moite
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈmoi̯t̪eˣ/
- tavutus: moi‧te
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | moite | moitteet |
| genetiivi | moitteen | moitteiden moitteitten |
| partitiivi | moitetta | moitteita |
| akkusatiivi | moite; moitteen |
moitteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | moitteessa | moitteissa |
| elatiivi | moitteesta | moitteista |
| illatiivi | moitteeseen | moitteisiin moitteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | moitteella | moitteilla |
| ablatiivi | moitteelta | moitteilta |
| allatiivi | moitteelle | moitteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | moitteena | moitteina |
| translatiivi | moitteeksi | moitteiksi |
| abessiivi | moitteetta | moitteitta |
| instruktiivi | – | moittein |
| komitatiivi | – | moitteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | moittee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
moitet- | |
Käännökset
[muokkaa]2. kanne jossa vaaditaan oikeustoimen mitätöimistä
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: moitteeton
Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]Ranska
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]moite m./f. (monikko moites[luo] m./f.)
Aiheesta muualla
[muokkaa]- moite Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)