täydennys
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]täydennys (39)
- jokin valmiiksi tai täydelliseksi saattamiseen tarvittava
- Tähän kuvioon tarvitaan täydennystä.
- lisäys
- Varastojen täydennys on tehtävä ennen sesonkia.
- Öljymäärän täydennys tehtiin huollossa.
- täsmennys
- Ilman täydennystä ohje on vaikeaselkoinen.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪æy̯denːys/
- tavutus: täy‧den‧nys
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | täydennys | täydennykset |
| genetiivi | täydennyksen | täydennysten täydennyksien |
| partitiivi | täydennystä | täydennyksiä |
| akkusatiivi | täydennys; täydennyksen |
täydennykset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | täydennyksessä | täydennyksissä |
| elatiivi | täydennyksestä | täydennyksistä |
| illatiivi | täydennykseen | täydennyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | täydennyksellä | täydennyksillä |
| ablatiivi | täydennykseltä | täydennyksiltä |
| allatiivi | täydennykselle | täydennyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | täydennyksenä | täydennyksinä |
| translatiivi | täydennykseksi | täydennyksiksi |
| abessiivi | täydennyksettä | täydennyksittä |
| instruktiivi | – | täydennyksin |
| komitatiivi | – | täydennyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | täydennykse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
täydennys- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. valmiiksi saattaminen
|
|
2. lisäys
|
Ks. lisäys |
3. täsmennys
|
Ks. täsmennys |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]ammustäydennys, ampumatarviketäydennys, täydennyserä, täydennyskoulutus, täydennysmies, täydennysopetus, täydennysosa, täydennystehtävä, täydennysvaali, täydennysväri
Aiheesta muualla
[muokkaa]- täydennys Kielitoimiston sanakirjassa
- täydennys Tieteen termipankissa
- Artikkeli 1171 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa