historia

Suomi

Substantiivi

historia (12)

1. menneet tapahtumat, etenkin niiden muistaminen; historiankirjoitus

   Uutiskuvaajan ikoninen otos jäi historiaan. (hs.fi)

   Teos käsittelee esimerkinomaisesti muun muassa suomenruotsalaisten ja suomenkielisten keskinäistä historiaa. (basambook.fi)

   1500-luvun historiaa kuvailevissa teksteissä pohjoiset alueet esitetään harvaan asuttuna maana. (Jouni Kitti)

2. menneisyyttä tutkiva tiede, menneiden asioiden tutkimus ennen kaikkea kirjoitettuihin lähteisiin perustuen

Ääntäminen

• IPA: /ˈhist̪oˌriɑ/
• tavutus: his‧to‧ri‧a

Etymologia

latinan sanasta historia < muinaiskreikan sanasta ἱστορίᾱ (historíā) ’järjestelmällinen tai tieteellinen havainnointi; siten saavutettu tieto’ < ἵστωρ (hístōr) ’tietäjä’ tietävä’

Käännökset

1. menneisyys, menneisyyttä kokonaisuudessaan koskeva ilmaisu

afrikaans: geskiedenis englanti: history espanja: historia f. hollanti: geschiedenis f. italia: storia f. kreikka: ιστορία kroatia: 1) povijest f. 2) povjesnica f. latina: historia f. liettua: istorija malta: storja portugali: história f.

ranska: histoire f. romania: istorie f. ruotsi: historia saksa: Historie f., Geschichte f. serbia: istorija f. sloveeni: zgodovina f. tšekki: historie f. unkari: történelem venäjä: история vietnam: lịch sử

Liittyvät sanat

• antiikin historia
• historioitsija

Johdokset

• adjektiivit: historiallinen
• adverbit: historiallisesti
• substantiivit: historiointi
• verbit: historioida

Yhdyssanat

aatehistoria, asutushistoria, esihistoria, henkilöhistoria, historiakirja, historiamaalaus, historianfilosofia, historiankirja, historiankirjoitus, historiankäsitys, historianopettaja, historiantutkimus, historiateos, historiatiede, kehityshistoria, kielihistoria, kirjallisuudenhistoria, kirjallisuushistoria, kirkkohistoria, kärsimyshistoria, luonnonhistoria, lähihistoria, maailmanhistoria, maakuntahistoria, mediahistoria, mikrohistoria, musiikinhistoria, naishistoria, oikeushistoria, oppihistoria, paikallishistoria, pitäjänhistoria, sosiaalihistoria, sotahistoria, sukuhistoria, syntyhistoria, taidehistoria, taloushistoria, työhistoria, varhaishistoria, äännehistoria

Sanaliitot

• historian kaari

Idiomit

• tehdä historiaa
  1. tehdä jotakin merkittävää
• jäädä historiaan
  1. syrjäytyä uuden tieltä
• olla historian oikealla puolella

Aiheesta muualla

• historia Kielitoimiston sanakirjassa
• ”Historia”. Kysymyksiä ja vastauksia. Sanojen alkuperä. Kotimaisten kielten keskus
• Artikkelit 25, 83 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Espanja

Substantiivi

historia f. (monikko historias)

1. historia
2. tarina

Aiheesta muualla

• historia Real Academia Españolan sanakirjassa (espanjaksi)

Latina

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	historia	historiae
akkusatiivi	historiam	historiās
genetiivi	historiae	historiārum
datiivi	historiae	historiīs
ablatiivi	historiā	historiīs

historia f. (1)

1. historia

Puola

Substantiivi

	yksikkö	monikko
nominatiivi	historia	historie
genetiivi	historii	historii
datiivi	historii	historiom
akkusatiivi	historię	historie
instrumentaali	historią	historiami
lokatiivi	historii	historiach
vokatiivi	historio	historie

historia f.

1. historia
2. tarina

Ruotsi

Substantiivi

historia yl. (3) (yks. määr. historian[luo], mon. epämäär. historier[luo], mon. määr. historierna[luo])

1. historia
2. tarina

Ääntäminen

• IPA: [ˌhɪsˈtuː rɪa]

Liittyvät sanat

• historiker

Aiheesta muualla

• historia Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)