tiede
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- yhtenäinen ja järjestelmällinen varmojen ja yleispätevien tietojen kokonaisuus sekä tällaisten tietojen järjestelmällinen tavoittelu
- Tiede on edistänyt ihmiskunnan tietämystä.
- Tieteen sovellukset ovat usein erilaisia teknologioita.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪ie̯deˣ/
- tavutus: tie‧de
Etymologia[muokkaa]
Volmari Kilpisen luoma uudissana 1840-luvulta[1]. Vrt. tietää, taide.
Käännökset[muokkaa]
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: tieteellinen, tieteis-
- verbit: tieteillä
Yhdyssanat[muokkaa]
tieteenharjoittaja, tiedemies, tiedenainen, tiedeusko, tiedeuskovainen, tiedevastaisuus, tietojenkäsittelytiede
Aiheesta muualla[muokkaa]
- tiede Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi[muokkaa]
tiede (48-F) (monikko tieteet)
- tietty tieteenala; viittaus yhteen tieteenalaan
- Matematiikkaa pidetään tieteiden kuningattarena.
- Tämä tiede on kyennyt lisäämään tietämystä luonnosta.
- Nämä tieteet ovat hyödyllisiä merten tutkimuksessa.
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tiede | tieteet |
| genetiivi | tieteen | tieteiden tieteitten |
| partitiivi | tiedettä | tieteitä |
| akkusatiivi | tiede; tieteen |
tieteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tieteessä | tieteissä |
| elatiivi | tieteestä | tieteistä |
| illatiivi | tieteeseen | tieteisiin tieteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tieteellä | tieteillä |
| ablatiivi | tieteeltä | tieteiltä |
| allatiivi | tieteelle | tieteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tieteenä | tieteinä |
| translatiivi | tieteeksi | tieteiksi |
| abessiivi | tieteettä | tieteittä |
| instruktiivi | – | tietein |
| komitatiivi | – | tieteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tietee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tiedet- | |
Käännökset[muokkaa]
|
Ks. tieteenala |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
biotiede, elintarviketiede, eläintiede, esitiede, finanssitiede, geotiede, hallintotiede, henkitiede, historiatiede, hoitotiede, humanistinen tiede, hyönteistiede, ihmistiede, ilmastotiede, ilmatiede, informaatiotiede, kansantaloustiede, kansanterveystiede, kansatiede, kasvatustiede, kasvitiede, kauppatiede, kidetiede, kielitiede, kirjallisuustiede, kirjastotiede, kivennäistiede, kivitiede, kognitiotiede, kotieläintiede, käyttäytymistiede, käännöstiede, lakitiede, liiketaloustiede, liikuntatiede, lintutiede, luonnontiede, lähetystiede, lähitiede, lääketiede, maantiede, maanviljelytiede, maataloustiede, makrotaloustiede, menetelmätiede, meritiede, metsätaloustiede, metsätieteet, mikrotaloustiede, muinaistiede, murremaantiede, musiikkitiede, neurotiede, oikeustiede, perinnetiede, perinnöllisyystiede, radiotähtitiede, rajatiede, ravitsemustiede, salatiede, sielutiede, sienitiede, siivoustiede, sosiaalilääketiede, sotatiede, strukturaalikielitiede, talousmaantiede, taloustiede, telelääketiede, terveystiede, tiedehallinto, tiedekeskus, tiedekirja, tiedekorkeakoulu, tiedekunta, tiedelehti, tiedemies, tiedenainen, tiedeneuvosto, tiedepoliittinen, tiedepolitiikka, tiedetoimittaja, tiedeyhteisö, tieteellinen, tieteenala, tieteenfilosofia, tieteenhaara, tieteenharjoittaja, tieteenharjoitus, tieteenhistoria, tieteenhistorioitsija, tieteenteoria, tilastotiede, työlääketiede, tähtitiede, universaalitiede, uskontotiede, valtiotiede, vesistötiede, viestintätiede, väestötiede, yhteiskuntatiede
Aiheesta muualla[muokkaa]
- tiede Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Aila Mielikäinen: Maallista, ajallista, inhimillistä. Monikäyttöiset llinen-johdokset Agricolasta nykypäivään. Kielikello, 2010, nro 1. Artikkelin verkkoversio.