hiippa

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hiippa (9-B)[1]

  1. piispanhiippa, joissakin kirkkokunnissa piispan virka-asuun kuuluva päähine
  2. mikä tahansa suippokärkinen päähine
  3. huippu
    Tunturin hiippa on lumen peitossa, muutoin paljas.
  4. hippa
    Nyt jäit hiipaksi.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hiippa hiipat
genetiivi hiipan hiippojen
(hiippain)
partitiivi hiippaa hiippoja
akkusatiivi hiippa;
hiipan
hiipat
sisäpaikallissijat
inessiivi hiipassa hiipoissa
elatiivi hiipasta hiipoista
illatiivi hiippaan hiippoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hiipalla hiipoilla
ablatiivi hiipalta hiipoilta
allatiivi hiipalle hiipoille
muut sijamuodot
essiivi hiippana hiippoina
translatiivi hiipaksi hiipoiksi
abessiivi hiipatta hiipoitta
instruktiivi hiipoin
komitatiivi hiippoine-
+ omistusliite

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

hiippakunta, hiippalakki, hiippaläppä, piispanhiippa

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • hiippa Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-B