cella
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
cella (9)
- (arkkitehtuuri) muinaiskreikkalaisen temppelin sisin osa, jossa sijaitsi jumalan, jolle temppeli oli omistettu, patsas
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | cella | cellat |
| genetiivi | cellan | cellojen (cellain) |
| partitiivi | cellaa | celloja |
| akkusatiivi | cella; cellan |
cellat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | cellassa | celloissa |
| elatiivi | cellasta | celloista |
| illatiivi | cellaan | celloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | cellalla | celloilla |
| ablatiivi | cellalta | celloilta |
| allatiivi | cellalle | celloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | cellana | celloina |
| translatiivi | cellaksi | celloiksi |
| abessiivi | cellatta | celloitta |
| instruktiivi | – | celloin |
| komitatiivi | – | celloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | cella- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |