jumala
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
![]() |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
jumala (10)
- johonkin uskontoon liittyvä toiminnan aiheuttaja tai hallitsija, joita joissakin uskonnoissa voi olla useitakin
- Panteismin jumala on persoonaton ja ääretön, joten jumalan lisäksi ei voi olla muuta todellisuutta.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈjumɑlɑ/
- tavutus: ju‧ma‧la
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jumala | jumalat |
genetiivi | jumalan | jumalien (jumalain) |
partitiivi | jumalaa | jumalia |
akkusatiivi | jumala; jumalan |
jumalat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jumalassa | jumalissa |
elatiivi | jumalasta | jumalista |
illatiivi | jumalaan | jumaliin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jumalalla | jumalilla |
ablatiivi | jumalalta | jumalilta |
allatiivi | jumalalle | jumalille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jumalana | jumalina |
translatiivi | jumalaksi | jumaliksi |
abessiivi | jumalatta | jumalitta |
instruktiivi | – | jumalin |
komitatiivi | – | jumaline- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | jumala- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Huomautukset[muokkaa]
- esiintyy yhdyssanoissa myös typistyneessä muodossa jumal
- kristinuskon jumalasta puhuttaessa kirjoitetaan yleensä isolla alkukirjaimella
Etymologia[muokkaa]
Joko omaperäinen suomalais-ugrilainen sana[1] tai arjalainen laina[2]
Käännökset[muokkaa]
1. johonkin uskontoon liittyvä toiminnan aiheuttaja tai hallitsija, joita joissakin uskonnoissa voi olla useitakin
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: jumaluus
- verbit: jumaloida
- adjektiivit: jumalainen, jumalallinen, jumalaton
Vieruskäsitteet[muokkaa]
- (naispuolinen) jumalatar
Yhdyssanat[muokkaa]
auringonjumala, epäjumala, jumalakuva, jumalanilma, jumalankieltäjä, jumalankuva, jumalanluoma, jumalanpalvelus, jumalanpelko, jumalanpilkka, jumalansana, jumalanvilja, jumalanäiti, jumalkäsitys, jumalasuhde, merenjumala, puolijumala, puujumala, rakkaudenjumala, tukkajumala, viininjumala, ylijumala
Aiheesta muualla[muokkaa]
- jumala Kielitoimiston sanakirjassa
- jumala Tieteen termipankissa
- jumala Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
Viro[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
jumala
- (taivutusmuoto) genetiivi sanasta jumal
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja. 1, A–K. Päätoimittaja Erkki Itkonen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992.
- ↑ Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).