temppeli
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]
temppeli (6)
- uskonnolliseen käyttöön pyhitetty paikka, jossa harjoitetaan kyseisen uskonnon toimituksia, esimerkiksi riittejä ja rituaalimenoja.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪emp.pe.li/
- tavutus: temp‧pe‧li
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | temppeli | temppelit |
genetiivi | temppelin | temppelien temppeleiden temppeleitten |
partitiivi | temppeliä | temppeleitä temppelejä |
akkusatiivi | temppeli; temppelin |
temppelit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | temppelissä | temppeleissä |
elatiivi | temppelistä | temppeleistä |
illatiivi | temppeliin | temppeleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | temppelillä | temppeleillä |
ablatiivi | temppeliltä | temppeleiltä |
allatiivi | temppelille | temppeleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | temppelinä | temppeleinä |
translatiivi | temppeliksi | temppeleiksi |
abessiivi | temppelittä | temppeleittä |
instruktiivi | – | temppelein |
komitatiivi | – | temppeleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | temppeli- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. uskonnolliseen käyttöön pyhitetty paikka
|
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- temppeli Kielitoimiston sanakirjassa