blues

Suomi

Substantiivi

blues (5)

1. (musiikki) afroamerikkalaisen musiikin tyylilaji, joka kehittyi Yhdysvalloissa 1800- ja 1900-luvun vaihteessa mustan väestönosan keskuudessa

Ääntäminen

• IPA: /bluːs/
• tavutus: blues

Etymologia

englannin sanasta blues (1912); ruotsissa 1910- tai 20-luvulla; Mainittu ainakin 1924 Gustaf Strengellin kirjoituksen kirjoituksen ”Den nya annonsen” suomennoksessa ”Nykyajan ilmoitusreklaami”.

Käännökset

1. afroamerikkalaisen musiikin tyylilaji, joka kehittyi Yhdysvalloissa 1800- ja 1900-luvun vaihteessa mustan väestönosan keskuudessa

englanti: blues ranska: blues ruotsi: blues

saksa: Blues venäjä: блюз

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

blueslaulaja

Aiheesta muualla

• blues Kielitoimiston sanakirjassa
• blues Suomen etymologisessa sanakirjassa

Englanti

Substantiivi

blues (monikkomuotoinen, ei yksikkömuotoa)

1. blues
2. alakuloisuus, apeus

Liittyvät sanat

Sanaliitot

• baby blues

Substantiivi

blues (monikko blues)

1. blues-kappale

   Sing me a blues. – Laula minulle blues-laulu.

Ranska

Substantiivi

blues m. (ei monikkoa)

1. (musiikki) blues

Aiheesta muualla

• blues Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Ruotsi

Substantiivi

blues yl. (yks. määr. bluesen [luo], ei monikkoa)

1. (musiikki) blues