apeus

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

apeus (40)[1]

  1. se, että on apea

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi apeus apeudet
genetiivi apeuden apeuksien
partitiivi apeutta apeuksia
akkusatiivi apeus; apeuden apeudet
sisäpaikallissijat
inessiivi apeudessa apeuksissa
elatiivi apeudesta apeuksista
illatiivi apeuteen apeuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi apeudella apeuksilla
ablatiivi apeudelta apeuksilta
allatiivi apeudelle apeuksille
muut sijamuodot
essiivi apeutena apeuksina
translatiivi apeudeksi apeuksiksi
abessiivi apeudetta apeuksitta
instruktiivi apeuksin
komitatiivi apeuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

sanan apea vartalosta ape- ja suffiksista -us

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40