alakuloisuus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]alakuloisuus (40)
- se, että on alakuloinen
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑlɑˌkuloi̯suːs/
- tavutus: a‧la‧ku‧loi‧suus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | alakuloisuus | alakuloisuudet |
| genetiivi | alakuloisuuden | alakuloisuuksien |
| partitiivi | alakuloisuutta | alakuloisuuksia |
| akkusatiivi | alakuloisuus; alakuloisuuden |
alakuloisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | alakuloisuudessa | alakuloisuuksissa |
| elatiivi | alakuloisuudesta | alakuloisuuksista |
| illatiivi | alakuloisuuteen | alakuloisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | alakuloisuudella | alakuloisuuksilla |
| ablatiivi | alakuloisuudelta | alakuloisuuksilta |
| allatiivi | alakuloisuudelle | alakuloisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | alakuloisuutena | alakuloisuuksina |
| translatiivi | alakuloisuudeksi | alakuloisuuksiksi |
| abessiivi | alakuloisuudetta | alakuloisuuksitta |
| instruktiivi | – | alakuloisuuksin |
| komitatiivi | – | alakuloisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | alakuloisuude- | |
| vahva vartalo | alakuloisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
alakuloisuut- | |
Etymologia
[muokkaa]adjektiivi alakuloinen (vokaalivartalo alakuloise-) + johdin -uus
Käännökset
[muokkaa]1. se, että on alakuloinen
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- alakuloisuus Kielitoimiston sanakirjassa