aukea
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]aukea (15)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑu̯keɑˣ/
- tavutus: au‧ke‧a
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- aukea Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
[muokkaa]aukea (15)
- aukio
- Kaadetut ja kasketut aukeat jättivät jälkeensä aukioita, joita kutsutaan ahoiksi.
- aava, ulappa
- Meren aukealla tuuli pullistaa purjeita.
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko | |||
| kieliopilliset sijamuodot | |||||
| nominatiivi | aukea | aukeat | |||
| genetiivi | aukean | aukeiden aukeitten (aukeain) | |||
| partitiivi | aukeaa aukeata |
aukeita | |||
| akkusatiivi | aukea; aukean |
aukeat | |||
| sisäpaikallissijat | |||||
| inessiivi | aukeassa | aukeissa | |||
| elatiivi | aukeasta | aukeista | |||
| illatiivi | aukeaan | aukeisiin aukeihin | |||
| ulkopaikallissijat | |||||
| adessiivi | aukealla | aukeilla | |||
| ablatiivi | aukealta | aukeilta | |||
| allatiivi | aukealle | aukeille | |||
| muut sijamuodot | |||||
| essiivi | aukeana | aukeina | |||
| translatiivi | aukeaksi | aukeiksi | |||
| abessiivi | aukeatta | aukeitta | |||
| instruktiivi | – | aukein | |||
| komitatiivi | – | aukeine- + omistusliite | |||
| vartalot | |||||
| vokaalivartalo | aukea- | ||||
| heikko vartalo | - | ||||
| vahva vartalo | - | konsonantti- vartalo |
- | ||
Verbi
[muokkaa]aukea
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä aueta
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä aueta
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä aueta