aukio

Suomi

Substantiivi

aukio (3)

1. avoin paikka maastossa; taajamassa puistikko, toria pienempi kauppapaikka, avokortteli tai vastaava

Ääntäminen

• IPA: [ˈɑ̝uk̟io̞]

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	aukio	aukiot
genetiivi	aukion	aukioiden aukioitten (aukioin)
partitiivi	aukiota	aukioita
akkusatiivi	aukio; aukion	aukiot
Sisäpaikallissijat
inessiivi	aukiossa	aukioissa
elatiivi	aukiosta	aukioista
illatiivi	aukioon	aukioihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	aukiolla	aukioilla
ablatiivi	aukiolta	aukioilta
allatiivi	aukiolle	aukioille
Muut
essiivi	aukiona	aukioina
translatiivi	aukioksi	aukioiksi
abessiivi	aukiotta	aukioitta
instruktiivi	–	aukioin
komitatiivi	–	aukioine- + omistusliite

Käännökset

1. avoin paikka

englanti: square esperanto: placo, skvaro

ranska: place f. saksa: Platz

Liittyvät sanat

• aho
• kenttä
• kortteli
• tori

Synonyymit

• aukea

Yhdyssanat

• hakkuuaukio,
• metsäaukio,
• peltoaukio,
• puistoaukio

Aiheesta muualla

• Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus: aukio