aava

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Aava


Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

aava (9) (komparatiivi aavempi, superlatiivi aavin) (taivutus)

  1. sellainen, joka on avoin, laaja, avara
    aava meri

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

aavameri

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • aava Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

aava (9)

  1. laaja aukea ja tasainen maasto
  2. merenselkä, ulappa, meren aava

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi aava aavat
genetiivi aavan aavojen
partitiivi aavaa aavoja
akkusatiivi aava; aavan aavat
sisäpaikallissijat
inessiivi aavassa aavoissa
elatiivi aavasta aavoista
illatiivi aavaan aavoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi aavalla aavoilla
ablatiivi aavalta aavoilta
allatiivi aavalle aavoille
muut sijamuodot
essiivi aavana aavoina
translatiivi aavaksi aavoiksi
abessiivi aavatta aavoitta
instruktiivi aavoin
komitatiivi aavoine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Sana voi juontua mm. avata-sanassa esiintyvästä ava-vartalosta tai sitten se kuuluu saamelaisperäisen aapa-sanan yhteyteen. Siihen voi olla myös sekoittunut aineksia molemmilta tahoilta.[1]

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • aava Kielitoimiston sanakirjassa

Lähteet[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. hakusana aava