asetus
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
asetus (39)
- (oikeustiede) toimeenpanovaltaa käyttävän viranomaisen antama lakia täsmentävä tai täydentävä säädös
- Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta.
- (tekniikka) jonkin toiminnon parametrien asetettu arvo
- Tietokoneohjelman asetukset oli tehty väärin ja siksi tulostus ei toiminut.
- (eurooppaoikeus) Euroopan parlamentin ja neuvoston antama säädös, joka tulee sellaisenaan välittömästi voimaan
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈɑsetus/
- tavutus: a‧se‧tus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | asetus | asetukset |
genetiivi | asetuksen | asetusten asetuksien |
partitiivi | asetusta | asetuksia |
akkusatiivi | asetus; asetuksen |
asetukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | asetuksessa | asetuksissa |
elatiivi | asetuksesta | asetuksista |
illatiivi | asetukseen | asetuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | asetuksella | asetuksilla |
ablatiivi | asetukselta | asetuksilta |
allatiivi | asetukselle | asetuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | asetuksena | asetuksina |
translatiivi | asetukseksi | asetuksiksi |
abessiivi | asetuksetta | asetuksitta |
instruktiivi | – | asetuksin |
komitatiivi | – | asetuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | asetukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
asetus- |
Etymologia[muokkaa]
asettaa + -us; Mikael Agricolan 1510-luvulla käyttöön ottama, jo keskiajalla vakiintunut uudissana[1]
Käännökset[muokkaa]
1. toimeenpanovaltaa käyttävän viranomaisen antama lakia täsmentävä tai täydentävä säädös
|
3. Euroopan parlamentin ja neuvoston antama, välittömästi sellaisemaan voimaan tuleva säädös
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
asetuskokoelma, asetussanat, asetusteitse, täytäntööpanoasetus
Aiheesta muualla[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.