anoa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

anoa

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta ano

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈɑnoɑ/
  • tavutus: a‧no‧a

Substantiivi[muokkaa]

anoa (12) tai (15)

  1. kääpiöpuhveli

Taivutus[muokkaa]

* Kirjoitusasunsa vuoksi sanan taivuttaminen monikossa saattaa olla suomen kieliopin kannalta hankalaa. Kotus ei tunne sanaa, mutta ylläolevat taivutuskaaviot ovat mahdollisia taivutuksia.

Verbi[muokkaa]

anoa (52) (taivutus[luo])

  1. pyytää nöyrästi; jättää avunpyyntö, lykkäyspyyntö...
    Elinkautisvanki anoi presidentiltä armahdusta.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈɑnoɑˣ/
  • tavutus: a‧no‧a

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • anoa Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 20, 21, 103 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa