paluma

Viro

Verbi

paluma (inf. paluda, yks. 1. palun)

1. pyytää; pyydellä

   Ta palub mind külla, kohvile. – Hän pyytää minua kylään, kahville.

   Palun andeks. – Pyydän anteeksi.

   Palun! – Olkaa hyvä!; (vastaus kiitokseen) Ei kestä!

2. anoa; anella
3. rukoilla

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 27 (elama) elama

Päämuodot	Otsikkoteksti
ma-infinitiivi	paluma
da-infinitiivi	paluda
preesensin yksikön 3. persoona	palub
imperfektin yksikön 1. persoona	palusin
imperfektin yksikön 3. persoona	palus
imperatiivin yksikön 3. persoona	palugu
v-partisiippi	paluv
nud-partisiippi	palunud
preesensin passiivi	palutakse
tud-partisiippi	palutud

Etymologia

• itämerensuomen tai itämerensuomen-mordvan kanta
• sama vartalo palve
• vrt. suomen palvoa

Liittyvät sanat

• (kohteliaisuussana) palun
• paluja
• anuma

Aiheesta muualla

• paluma Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)

Viitteet

• paluma sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)