alakulo
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]alakulo (1)
- apaattinen tunnetila; masennusta lievempi asia
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑlɑˌkulo/
- tavutus: a‧la‧ku‧lo
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | alakulo | alakulot |
| genetiivi | alakulon | alakulojen |
| partitiivi | alakuloa | alakuloja |
| akkusatiivi | alakulo; alakulon |
alakulot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | alakulossa | alakuloissa |
| elatiivi | alakulosta | alakuloista |
| illatiivi | alakuloon | alakuloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | alakulolla | alakuloilla |
| ablatiivi | alakulolta | alakuloilta |
| allatiivi | alakulolle | alakuloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | alakulona | alakuloina |
| translatiivi | alakuloksi | alakuloiksi |
| abessiivi | alakulotta | alakuloitta |
| instruktiivi | – | alakuloin |
| komitatiivi | – | alakuloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | alakulo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: alakuloinen
Aiheesta muualla
[muokkaa]- alakulo Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 429 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa